Urheilun seuraamisen motiivit Suomessa

Urheilu herättää Suomessa ja muualla maailmassa monenlaisia tunteita. Osa ihmisistä käy silloin tällöin katsomassa pelejä, kun taas toiset seuraavat omaa joukkuettaan tai suosikkiurheilijaansa tiiviisti. Suomessa urheilua seurataan erityisen paljon menestyksen myötä. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, kannattajakulttuuri on Suomessa kuitenkin suhteellisen kevyttä. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi Huuhkajien ja Susijengin ympärille on viime vuosina kehittynyt vahva fanikulttuuri. Valitettavasti tämä innostus ei ole vielä juurikaan näkynyt kansallisissa sarjoissa. Positiivisia signaaleja on kuitenkin nähtävissä, kuten Tampereella, missä Ilveksen ympärille on uuden stadionin myötä syntynyt positiivinen kierre. Parannuksia olosuhteisiin tehdään myös muualla Suomessa.

Hanna Wilman mainitsi blogissaan Mirationin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen "Olutta ja urheilua" (valitettavasti alkuperäistä tutkimusta ei ole enää saatavilla). Kyseinen nettikysely keräsi 721 vastausta, ja tulokset osoittivat, että urheilun seuraamisen motiivit ovat moninaisia. Yli puolet vastaajista (51 %) kertoi seuraavansa urheilua, koska se on heidän mielestään mukavaa ajanvietettä. 37 % vastaajista piti seuraamista mukavana yhdessäolon tapana. Muita esiin nousseita motiiveja olivat esimerkiksi seuraamisen tuoma mahdollisuus irrottautua arjesta, ajankohtaisista asioista perillä pysyminen ja jännityksen hakeminen elämään. Lisäksi lähes 15 % koki urheilun seuraamisen osaksi omaa identiteettiään. Tämä ryhmä vaikuttaisi olevan erityisen intohimoisia urheilun ystäviä, jotka käyttävät siihen merkittävän osan vapaa-ajastaan.

Kuulun itsekin tähän joukkoon. Urheilu on aina ollut merkittävä osa elämääni. Aiemmin harrastin aktiivisesti keskimatkojen juoksua, vaikka menestykseni jäikin keskinkertaiseksi (800 m ennätys 2:07 ja 400 m 55 s). Loukkaantumisen jälkeen aloin pelaamaan pyörätuolikoripalloa ja osallistumaan CrossFit-tunneille. Koripallon kautta päädyin seuramme hallituksen puheenjohtajaksi, mikä avasi uuden polun urheilumaailmaan. Olen kuitenkin aina ollut aktiivinen urheilun seuraaja, erityisesti jääkiekon ja jalkapallon parissa, mutta myös monien muiden lajien.

Tutkimuksessa ilmeni, että urheilun seuraamiseen liittyy usein myös kotiseuturakkautta ja -ylpeyttä. Suomessa paikallispelit ovat erityisiä, ja niihin liittyy ainutlaatuista tunnelmaa. Sukupuolten välillä eroja löytyi: tutkimuksen mukaan naisille urheilun seuraaminen oli enemmän sosiaalista ja mukavaa ajanvietettä, ja heille oli tärkeämpää pysyä ajan tasalla keskustelunaiheista. Miehille sosiaalinen aspekti ei ollut yhtä merkittävä, vaikka silläkin oli jonkinlainen rooli. Yhteenvetona tutkimus toteaa, että urheilua seurataan viihtymisen, arjesta irtautumisen ja jännityksen vuoksi.

Urheilumarkkinoinnissa on tärkeää ymmärtää ihmisten erilaiset motiivit. Viime vuosina vapaa-ajan vieton vaihtoehtojen määrä on kasvanut, ja urheilun täytyy erottautua entistä paremmin. On tarjottava elämyksiä sekä intohimoisille kannattajille että lapsiperheille. Pelkkä urheilutapahtuma ei enää riitä kaikille; ympärille tarvitaan lisäohjelmaa, kuten laadukkaita tarjoiluja ja visuaalisia efektejä. Kuluttajat ovat entistä vaativampia, ja tapahtuman järjestäjien on vastattava näihin odotuksiin. Televisiointi ja suoratoistopalvelut ovat myös kilpailijoita, jotka tarjoavat ottelut laadukkaina kotisohvalle. Tämä lisää paineita seuroille kehittää tapahtumia, jotka houkuttelevat yleisöä paikan päälle.

Sosiaalinen media on merkittävä keino tuoda urheilijoita ja seuroja lähemmäksi yleisöä. Se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia markkinointiin ja yhteistyöhön kumppanien kanssa. Esimerkiksi Oulun Lipon naisten pesäpallojoukkue on onnistunut erinomaisesti sosiaalisen median hyödyntämisessä. He pelaavat ykköspesiksessä, mutta ovat seuraajamäärissä mitattuna Suomen seuratuin naispalloilujoukkue. Tämä osoittaa, että pienelläkin budjetilla voi saavuttaa paljon oikealla strategialla.

Lopuksi on tärkeää korostaa rahan merkitystä. Monilla suomalaisilla seuroilla on taloudellisia haasteita, ja toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisten varassa. Ammattimaisempi lähestymistapa urheilun johtamiseen ja varainhankintaan on välttämätön. Nykyisin kumppanit odottavat yhteistyöltä konkreettisia hyötyjä, ja sosiaalinen media tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia. Hyvin johdettu seura houkuttelee kumppaneita, harrastajia ja yleisöä, mikä puolestaan vahvistaa seuran asemaa ja imagoa.

Urheilukulttuurin vahvistaminen Suomessa vaatii pitkäjänteistä työtä. Kannattajakulttuuria tulisi rakentaa niin, että omia kannustetaan myös tappioiden hetkellä. Vahva yhteisöllisyys ja elämykselliset tapahtumat ovat avainasemassa tässä kehityksessä.

Lähteet

Miksi ihmiset seuraavat urheilua?

https://miratioblogi.blogspot.com/2016/05/miksi-ihmiset-seuraavat-urheilua.html

Tervetuloa urheilukulttuuri!

https://yle.fi/a/3-5449137

Lipponaiset instagram

https://www.instagram.com/lipponaiset/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheiluseurojen taloushaasteet ja niiden ratkaisut

Urheilu- ja liikunta-ala. Miksi kiinnostaa, ja mitä pystyn tuomaan alalle? 1/2

Mistä rahat lasten ja nuorten urheiluun?