Urheiluseurojen taloushaasteet ja niiden ratkaisut

Suomalaiset urheiluseurat kohtaavat monenlaisia taloudellisia haasteita, mutta niitä yhdistää yksi keskeinen piirre: rahaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi, ja resurssipula on joko jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa. Suomen maantieteellinen sijainti tuo omat vaikeutensa. Harva asutus, pienet kotimarkkinat ja vähäiset pääomat vaikeuttavat urheilusektorin toimintaa. Esimerkiksi jääkiekon Liiga on ainoa täysin ammattilaistasoinen sarja Suomessa. Jääkiekkohan on laji, joka on suurin vain Suomessa ja Kanadassa.

Vaikka jalkapallo on harrastajamäärissä suurin laji myös Suomessa, kotimainen jalkapalloilu on edelleen varsin pienimuotoista. Positiivista on kuitenkin se, että olosuhteet ovat parantuneet ja parantumassa uusien hankkeiden myötä. Esimerkiksi Ilveksen uusi stadion on nostanut seuran toimintaa ja houkuttelevuutta merkittävästi.

Vapaaehtoisten rooli ja sen haasteet

Suurin osa suomalaisista urheiluseuroista pyörii lähes täysin vapaaehtoisten voimin. Tämä toimintamalli on omalla tavallaan toimiva, mutta siinä piilee myös iso haaste: jatkuva toiminnan kehittäminen on vaikeaa, kun vapaaehtoisten aika on rajallinen resurssi. Lisäksi vapaaehtoisten houkutteleminen mukaan on käynyt entistä vaikeammaksi, erityisesti korona-ajan jälkeen.

Hallitustyöskentelyn osalta olen itse kokenut toimivaksi keinoksi rekrytoida vapaaehtoisia myös urheilun ulkopuolelta. Hallituksessa ei tarvitse olla lajin asiantuntija, ja monipuolisesta osaamistaustasta voi olla merkittävää hyötyä. Usein urheiluseuroissa toimijoita yritetään rekrytoida liiaksi lajin sisältä, vaikka esimerkiksi myyntityöhön voisi löytyä sopivia henkilöitä ilman lajitaustaa.

Ammattimaisuus on tulevaisuuden suunta

Jotta suomalaiset urheiluseurat voisivat kehittyä, tarvitaan enemmän palkattuja ammattilaisia, jotka osaavat johtaa organisaatiota ja ymmärtävät urheilumarkkinoinnin erityispiirteitä. Ammattimaisempi johtaminen lisää seurojen houkuttelevuutta, erityisesti nuorten harrastajien ja heidän perheidensä näkökulmasta. Vapaaehtoisilla on edelleen tärkeä rooli, mutta heidän työnsä tueksi tarvitaan kokopäiväisiä työntekijöitä.

Liiketoiminta tukemassa urheilua

Suurten seurojen, kuten Liiga-joukkueiden, talouden vakaus nojaa yhä enemmän urheilun ulkopuoliseen liiketoimintaan. Oulun Kärpät on tästä erinomainen esimerkki: seura omistaa ravintoloita, henkilöstövuokrausyrityksen ja tapahtuma-alan yrityksiä. Kärppien suurin omistaja on säätiö, joka kanavoi liiketoiminnan tuotot junioriurheiluun.

Rauman Lukko on toiminut samankaltaisesti jo vuosikymmeniä. Seuran omistusjärjestelyihin kuuluu Contineo-konserni, jonka liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluvat Lukon liigajoukkueen lisäksi, RTK-palvelut sekä RTK-henkilöstövuokraus. Konsernin tuotot tukevat vahvasti paikallista junioriurheilua, mikä tekee harrastamisesta Lukossa huomattavasti edullisempaa kuin monissa muissa seuroissa.

Tällaiset mallit, joissa liiketoiminta tukee junioriurheilua, ovat harvinaisia suomalaisessa urheilussa, mutta niiden hyöty on kiistaton. Ne vahvistavat seurojen taloudellista pohjaa ja antavat kilpailuetua esimerkiksi kumppanuusneuvotteluissa.

Ottelutapahtumien merkitys

Ottelutapahtumat ovat yhä tärkeämpi osa suurten seurojen toimintaa. Nykyään vapaa-ajan viettotapoja on paljon, joten seurojen on kehitettävä tapahtumiaan houkuttelevammiksi. Esimerkiksi Turussa HC TPS vastaa Turkuhallin koko liiketoiminnasta, mikä mahdollistaa tapahtumien laajemman hallinnan.

Toisaalla FC TPS:llä on haasteita, sillä seuran kotiottelut pelataan kilpakumppanin omistamalla stadionilla, mikä kasvattaa kustannuksia merkittävästi. Tämä vaikeuttaa seuran talouden kehittämistä ja toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua.

Varainhankinnan kehittäminen

Urheiluseurojen on panostettava varainhankintaan ja myyntiin huomattavasti aiempaa enemmän. Perinteisillä sponsoreiden logoilla ja näkyvyydellä on yhä merkitystä, mutta yhteistyökumppanit odottavat nykyään enemmän vastinetta panostuksilleen. Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia, joita monissa seuroissa hyödynnetään edelleen vajavaisesti.

Sosiaalisen median avulla yhteistyöstä voidaan esittää selkeitä mitattavia tuloksia, mikä tekee kumppanuuksista houkuttelevampia yrityksille. Vaikka taloussuhdanteet ovat haastavia, hyvin suunnitellut ja selkeästi perustellut yhteistyöpaketit löytävät varmasti tukijoita.

Lähteet:

Kommentti: Rauman Lukko on nyt suomalaisen jääkiekon ykkönen – ”siivousrahat” käytetään täydellisesti. Viitattu 14.1.2025. https://yle.fi/a/74-20135882

Elämän pelikirja -rakkaudesta urheilijoihin podcast, vieraana Jaakko Haltia. Viitattu 14.1.2025.  https://open.spotify.com/episode/4vLlXTDQbPsOizXepn96g9?si=50118ee9ff0e49bf&amp%3Bnd=1&amp%3Bdlsi=e0f199ad4a804a67&nd=1&dlsi=1057b377d3eb4bea

Oulun Kärppien omistajarakenne poikkeaa muista liigaseuroista – suuromistaja Kärppä-Säätiö perustettiin tukemaan pohjoisen Suomen juniorikiekkoilua. Viitattu 14.1.2025. https://yle.fi/a/3-12655496

TPS:n talous sakkaa jälleen: pelaajien palkat myöhässä, toimitusjohtaja irtisanoutui ja jatko Kupittaan stadionilla epävarmaa. Viitattu 14.1.2025. https://www.ts.fi/urheilu/6448437  

Turkuhallin liiketoiminta siirtymässä TPS:lle. Viitattu 14.1.2025. https://aamuset.fi/artikkeli/4472112