Lukijalta: Länsirata ei ole posketon hanke – se on kaukana siitä (julkaistu Maaseudun Tulevaisuus 27.08.2024)

-

 Arttu Laaksonen väitti kirjoituksessaan (MT 21.8.), että Länsirata olisi hankkeena posketon. Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Ensinnäkin tällä hallituskaudella valtio varautuu maksamaan hankkeesta 400 miljoonaa euroa, jolla laitetaan hanke käyntiin. Tällä kaudella on siis tarkoitus tehdä kaksoisraide välille Turku–Salo sekä välille Espoo–Lohja. Seuraavat vaiheet ovat seuraavien hallitusten arvioitavissa.

Länsirata-hanketta ei myöskään rakenneta ainoastaan ajansäästöllisistä syistä. Se yhdistää 1,5 miljoonan asukkaan työssäkäyntialueen ja tuo uusia kuntia pendelöinnin piiriin. Kaksoisraiteet lisäävät myös käyttövarmuutta. Lisäksi se mahdollistaa useamman uuden vuoron lisäämisen, joka onkin tarpeen aamu- ja iltapäiväruuhkiin.

Länsiradan myötä voidaan aloittaa lähijunaliikenne ainakin välillä Lohja–Espoo, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta huomattavasti. Toivon mukaan myös Varsinais-Suomessa päästään lähijunien kyytiin.

Kirjoituksessa nostettiin esille myös EU-rahoitus, jota hanke ei vielä tällä kierroksella saanut. Tämä johtui pitkälti siitä, ettei hanke ollut vielä tarpeeksi kypsä, mihin vaikuttivat esimerkiksi keskeneräiset lupaprosessit.

Kaikista muista kohdista Länsirata sai erinomaiset pisteet ja jäi rahoituksesta ainoastaan 1,5 pisteen päähän. Komissio myös arvioi hankkeen kansantaloudellisesti kannattavaksi, eli se tuottaa kansantaloudelle nettopositiivisia sosioekonomisia vaikutuksia, kuten työmarkkinoiden sujuvoittamista. Odotettavissa onkin, että hanke saa rahoitusta seuraavilla kierroksilla. Toivottavasti tämä vähentää kesällä kiihtynyttä arvostelua hankkeen ympärillä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheiluseurojen taloushaasteet ja niiden ratkaisut

-
Suomalaiset urheiluseurat kohtaavat monenlaisia taloudellisia haasteita, mutta niitä yhdistää yksi keskeinen piirre: rahaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi, ja resurssipula on joko jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa. Suomen maantieteellinen sijainti tuo omat vaikeutensa. Harva asutus, pienet kotimarkkinat ja vähäiset pääomat vaikeuttavat urheilusektorin toimintaa. Esimerkiksi jääkiekon Liiga on ainoa täysin ammattilaistasoinen sarja Suomessa. Jääkiekkohan on laji, joka on suurin vain Suomessa ja Kanadassa. Vaikka jalkapallo on harrastajamäärissä suurin laji myös Suomessa, kotimainen jalkapalloilu on edelleen varsin pienimuotoista. Positiivista on kuitenkin se, että olosuhteet ovat parantuneet ja parantumassa uusien hankkeiden myötä. Esimerkiksi Ilveksen uusi stadion on nostanut seuran toimintaa ja houkuttelevuutta merkittävästi. Vapaaehtoisten rooli ja sen haasteet Suurin osa suomalaisista urheiluseuroista pyörii lähes täysin vapaaehtoisten voimin. Tämä toimintamalli on oma...
Lue lisää

Urheilu- ja liikunta-ala. Miksi kiinnostaa, ja mitä pystyn tuomaan alalle? 1/2

-
 Korjattu teksti: Tähän asti olen näissä blogikirjoituksissa liidellyt melko yleisellä tasolla ja ottanut kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Näin tulen tekemään jatkossakin, mutta nyt käännän ruuvia pari astetta henkilökohtaisempaan suuntaan. Tulen seuraavissa kirjoituksissa käsittelemään tarkemmin muutamia itseäni kiinnostavia aiheita omasta näkökulmastani. Miksi kyseinen ala kiinnostaa, ja mitä pystyn alalle tuomaan? Missä näen alan suurimmat haasteet? Päätin aloittaa kirjoitukset liikunta- ja urheilualasta, koska se on tällä hetkellä itselleni ehkä ajankohtaisin ja läheisin. Tästä aiheesta pystyisin kirjoittamaan enemmänkin, mutta tällä kertaa rajaan aiheen kahteen kirjoitukseen. Muita käsiteltäviä aloja ja teemoja tulevat olemaan kiinteistöt, taloushallinto, järjestötyö, yrittäjyys sekä sisällöntuotanto. Esko Seppästä lainaten: "Eiköhän mennä." Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja se on näytellyt suurta roolia elämässäni. Lapsena ja nuorena harrastin pitkään salibandya ...
Lue lisää

Mistä rahat lasten ja nuorten urheiluun?

-
19 040 €, 8 270 €, 4 070 €, 3 545 €, 2 595 €… Siinä muutaman kalleimman ja suosituimman kilpaharrastuksen vuosittaiset kustannukset vuonna 2023. Lisätietoja aiheesta löytyy Urheilulehden artikkelista (15.3.2023). Näiden lajien järjestys on seuraava: ratsastus, taitoluistelu, hiihto, jääkiekko ja jalkapallo. Artikkelissa verrattiin lajien vuosimaksujen nousua vuodesta 2015 vuoteen 2023. Tänä aikana kustannukset ovat nousseet eniten voimistelussa ja salibandyssä, joissa hinnat ovat kasvaneet 102–108 %. Näissä luvuissa ei ole huomioitu rahan arvon laskua, joka on samana ajanjaksona ollut 18,5 %. Kun otetaan huomioon, että palkkakehitys on ollut hidasta ja kuluttajien ostovoima heikentynyt, ei tarvitse olla erityinen ennustaja sanoakseen, että tilanne on kestämätön. Esimerkiksi joissain lajeissa kuukausimaksut ovat noin 300–500 €, kun taas puolella palkansaajista tulot verojen jälkeen ovat vain noin 2 000–2 500 €. Tämä tarkoittaa, että jo keskituloisilla perheillä voi olla vaikeuksia ka...
Lue lisää