Mistä rahat lasten ja nuorten urheiluun?

19 040 €, 8 270 €, 4 070 €, 3 545 €, 2 595 €… Siinä muutaman kalleimman ja suosituimman kilpaharrastuksen vuosittaiset kustannukset vuonna 2023. Lisätietoja aiheesta löytyy Urheilulehden artikkelista (15.3.2023). Näiden lajien järjestys on seuraava: ratsastus, taitoluistelu, hiihto, jääkiekko ja jalkapallo. Artikkelissa verrattiin lajien vuosimaksujen nousua vuodesta 2015 vuoteen 2023. Tänä aikana kustannukset ovat nousseet eniten voimistelussa ja salibandyssä, joissa hinnat ovat kasvaneet 102–108 %. Näissä luvuissa ei ole huomioitu rahan arvon laskua, joka on samana ajanjaksona ollut 18,5 %.

Kun otetaan huomioon, että palkkakehitys on ollut hidasta ja kuluttajien ostovoima heikentynyt, ei tarvitse olla erityinen ennustaja sanoakseen, että tilanne on kestämätön. Esimerkiksi joissain lajeissa kuukausimaksut ovat noin 300–500 €, kun taas puolella palkansaajista tulot verojen jälkeen ovat vain noin 2 000–2 500 €. Tämä tarkoittaa, että jo keskituloisilla perheillä voi olla vaikeuksia kattaa harrastuskustannuksia. Kun tähän lisätään varusteiden hankinnat, kustannukset voivat karata monien perheiden ulottumattomiin.

Mistä sitten rahat lasten ja nuorten harrastuksiin, kun kausimaksuja ei voida enää ainakaan nostaa ja julkinen tukikin on pienentymässä? Kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, mutta katse kannattaa suunnata yrityksiin – vaikka myös yritysten taloudellinen tilanne on tällä hetkellä haastava. Urheiluseurojen tulisi löytää keinoja houkutella yrityksiä mukaan entistä laajemmin. Nykyään pelkkä mainos paidassa ei enää riitä; yhteistyöltä on odotettava enemmän.

10 Sports Marketing kysyi vuonna 2020 suomalaisilta markkinoijilta ja sponsorointia tekeviltä tahoilta, miten he näkevät sponsoroinnin. Lähes 90 % vastaajista määritteli sen markkinoinniksi. Markkinointia mitataan yleensä tarkasti, joten eikö olisi luonnollista, että myös sponsoroinnin vaikutusta seurattaisiin yrityksissä? Tutkimuksen mukaan kuitenkin kolmannes vastaajista ei ollut mitannut tuloksia lainkaan.

Nykyään dataa on saatavilla lähes rajattomasti, joten mittarit on määriteltävä tarkasti. Näin voidaan todentaa, onko yhteistyö ollut kannattavaa ja miten sitä voitaisiin kehittää. Seurat voivat tarjota yrityksille näkyvyyttä somessa, tapahtumissa, verkkosivuilla ja muissa medioissa. Onnistuneet yhteistyöt houkuttelevat myös muita yrityksiä, ja seurat voivat käyttää näitä referensseinä uusien yhteistyösopimusten hakemisessa. Näin syntyy positiivinen kehä, jossa sekä urheiluseurat että yritykset hyötyvät: seurat voivat paremmin, ja yritykset hyödyntävät sponsoroinnin mahdollisuudet tehokkaammin.

Katse ulkomaille

Talous asettaa raamit sille, kuinka paljon yrityksillä on varaa tukea urheilua. Katse kannattaa suunnata myös ulkomaille. Vedonlyöntimonopolin murruttua useat ulkomaiset vedonlyöntiyritykset ovat valmiita panostamaan kotimaisille markkinoille. Seurojen kannattaakin olla valmiina hyödyntämään tämä mahdollisuus.

Nämä yritykset tukevat lähtökohtaisesti suurimpia lajeja ja seuroja, mutta välillisesti tästä hyötyy koko urheilukenttä. Kun markkinoille tulee lisää rahaa ja toimijoita, joilla on kokemusta seurojen ja sarjojen tukemisesta muualla, ne voivat tuoda mukanaan arvokasta oppia myös kotimaisille toimijoille.

Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan innovatiivisuutta ja kykyä sopeutua, jotta lasten ja nuorten harrastukset voivat olla saavutettavissa mahdollisimman monelle. Ja seurat voivat paremmin, eivätkä ole pelkästään kausimaksujen ja julkisen tuen varassa. Pelkkä vedonlyönti uudistus ei luonnollisesti vielä onnea tuo, mutta seuroissa se pitää nähdä ennenkaikkea mahdollisuutena.