Tekstit

Urheiluseurojen taloushaasteet ja niiden ratkaisut

-
Suomalaiset urheiluseurat kohtaavat monenlaisia taloudellisia haasteita, mutta niitä yhdistää yksi keskeinen piirre: rahaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi, ja resurssipula on joko jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa. Suomen maantieteellinen sijainti tuo omat vaikeutensa. Harva asutus, pienet kotimarkkinat ja vähäiset pääomat vaikeuttavat urheilusektorin toimintaa. Esimerkiksi jääkiekon Liiga on ainoa täysin ammattilaistasoinen sarja Suomessa. Jääkiekkohan on laji, joka on suurin vain Suomessa ja Kanadassa. Vaikka jalkapallo on harrastajamäärissä suurin laji myös Suomessa, kotimainen jalkapalloilu on edelleen varsin pienimuotoista. Positiivista on kuitenkin se, että olosuhteet ovat parantuneet ja parantumassa uusien hankkeiden myötä. Esimerkiksi Ilveksen uusi stadion on nostanut seuran toimintaa ja houkuttelevuutta merkittävästi. Vapaaehtoisten rooli ja sen haasteet Suurin osa suomalaisista urheiluseuroista pyörii lähes täysin vapaaehtoisten voimin. Tämä toimintamalli on oma...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Urheilun seuraamisen motiivit Suomessa

-
Urheilu herättää Suomessa ja muualla maailmassa monenlaisia tunteita. Osa ihmisistä käy silloin tällöin katsomassa pelejä, kun taas toiset seuraavat omaa joukkuettaan tai suosikkiurheilijaansa tiiviisti. Suomessa urheilua seurataan erityisen paljon menestyksen myötä. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, kannattajakulttuuri on Suomessa kuitenkin suhteellisen kevyttä. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi Huuhkajien ja Susijengin ympärille on viime vuosina kehittynyt vahva fanikulttuuri. Valitettavasti tämä innostus ei ole vielä juurikaan näkynyt kansallisissa sarjoissa. Positiivisia signaaleja on kuitenkin nähtävissä, kuten Tampereella, missä Ilveksen ympärille on uuden stadionin myötä syntynyt positiivinen kierre. Parannuksia olosuhteisiin tehdään myös muualla Suomessa. Hanna Wilman mainitsi blogissaan Mirationin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen "Olutta ja urheilua" (valitettavasti alkuperäistä tutkimusta ei ole enää saatavilla). Kyseinen nettikysely keräsi 721 vastausta, ja tuloks...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Urheilu- ja liikunta-ala. Miksi kiinnostaa, ja mitä pystyn tuomaan alalle? 1/2

-
 Korjattu teksti: Tähän asti olen näissä blogikirjoituksissa liidellyt melko yleisellä tasolla ja ottanut kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Näin tulen tekemään jatkossakin, mutta nyt käännän ruuvia pari astetta henkilökohtaisempaan suuntaan. Tulen seuraavissa kirjoituksissa käsittelemään tarkemmin muutamia itseäni kiinnostavia aiheita omasta näkökulmastani. Miksi kyseinen ala kiinnostaa, ja mitä pystyn alalle tuomaan? Missä näen alan suurimmat haasteet? Päätin aloittaa kirjoitukset liikunta- ja urheilualasta, koska se on tällä hetkellä itselleni ehkä ajankohtaisin ja läheisin. Tästä aiheesta pystyisin kirjoittamaan enemmänkin, mutta tällä kertaa rajaan aiheen kahteen kirjoitukseen. Muita käsiteltäviä aloja ja teemoja tulevat olemaan kiinteistöt, taloushallinto, järjestötyö, yrittäjyys sekä sisällöntuotanto. Esko Seppästä lainaten: "Eiköhän mennä." Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja se on näytellyt suurta roolia elämässäni. Lapsena ja nuorena harrastin pitkään salibandya ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Case Jyp & Mikko Viitaasen paljastukset

-
 JYPin entinen valmennuspäällikkö Mikko Viitanen maalasi Leadership -podcastissa toissa viikolla melko karun kuvan. Viitanen kertoi Tommi Kerttulan isännöimässä podcastissa muun muassa, että joukkueen lääkäri halusi erota tehtävistään, koska Jukka Rautakorven johtama edustusjoukkueen valmennustiimi jyräsi hänen päätöstensä yli. Valmennustiimi ei siis ottanut lääkärin lausuntoa huomioon, vaan peluutti pelaajia sairaana tai loukkaantuneena. Lisäksi jaksossa kerrotaan, kuinka varaustilaisuuksista saadut rahat ohjautuivat edustusjoukkueen budjettiin sen sijaan, että ne olisi sijoitettu juniorityöhön. Näiden esimerkkien jälkeen ei liene monellekaan yllätys, että joukkue on lähellä konkurssin partaalla. Tapaukset ajoivat myös Viitasen äärirajoille ja jopa niiden yli, kun hän oli lähellä päättää oman elämänsä. Nykyään hän voi hyvin, mutta jääkiekon pariin hänellä ei ole mitään halua palata. Viitasen kokemukset kertovat karua kieltä jääkiekon taustapelin nurjista puolista ja siitä, millais...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lukijalta: Länsirata ei ole posketon hanke – se on kaukana siitä (julkaistu Maaseudun Tulevaisuus 27.08.2024)

-
  Arttu Laaksonen väitti kirjoituksessaan (MT 21.8.), että Länsirata olisi hankkeena posketon. Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ensinnäkin tällä hallituskaudella valtio varautuu maksamaan hankkeesta 400 miljoonaa euroa, jolla laitetaan hanke käyntiin. Tällä kaudella on siis tarkoitus tehdä kaksoisraide välille Turku–Salo sekä välille Espoo–Lohja. Seuraavat vaiheet ovat seuraavien hallitusten arvioitavissa. Länsirata-hanketta ei myöskään rakenneta ainoastaan ajansäästöllisistä syistä. Se yhdistää 1,5 miljoonan asukkaan työssäkäyntialueen ja tuo uusia kuntia pendelöinnin piiriin. Kaksoisraiteet lisäävät myös käyttövarmuutta. Lisäksi se mahdollistaa useamman uuden vuoron lisäämisen, joka onkin tarpeen aamu- ja iltapäiväruuhkiin. Länsiradan myötä voidaan aloittaa lähijunaliikenne ainakin välillä Lohja–Espoo, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta huomattavasti. Toivon mukaan myös Varsinais-Suomessa päästään lähijunien kyytiin. Kirjoituksessa nostettiin esille myös EU-rahoitu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomen olympiamenestys ei ole huolenaiheista suurin (julkaistu TS 09.08.2024)

-
Olympiamenestys ei ole Suomelle kaikki kaikessa. Tulevaisuuden kannalta yhteiskunnalle on huomattavasti tärkeämpää, että nuoret ylipäätään liikkuvat riittävästi, sanoo kirjoittaja. Olympialaiset lähenevät loppuaan, ja Suomen mitalisaldo näyttää tätä kirjoittaessa pyöreää nollaa. Valitettavasti tämä ei ole edes kovin suuri yllätys. Olympialaisissa kisaavat monessa lajissa maailman parhaat, joten kilpailu on armoton ja jo kisapaikka on kovan työn takana. Suomi on pieni maa, joten pienestä joukosta pitäisi löytää suurimmat talentit, joilla on lisäksi halua panostaa urheilemiseen, ja ohjata heidät oikeiden henkilöiden valmennukseen. Ja tämän jälkeen antaa kaikki mahdollinen tuki ja luoda kunnon olosuhteet. Pyörää ei niin sanotusti tarvitse keksiä tässäkään asiassa uudelleen. Suomesta löytyy osaamista ja osaajia, jotka olisivat valmiita tuomaan oman osaamisensa käytettäväksi. Mutta onko heitä edes yritetty saada mukaan talkoisiin? En usko, että Suomessa olisi huonoja sukupolvia. Kyse on sii...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mistä rahat lasten ja nuorten urheiluun?

-
19 040 €, 8 270 €, 4 070 €, 3 545 €, 2 595 €… Siinä muutaman kalleimman ja suosituimman kilpaharrastuksen vuosittaiset kustannukset vuonna 2023. Lisätietoja aiheesta löytyy Urheilulehden artikkelista (15.3.2023). Näiden lajien järjestys on seuraava: ratsastus, taitoluistelu, hiihto, jääkiekko ja jalkapallo. Artikkelissa verrattiin lajien vuosimaksujen nousua vuodesta 2015 vuoteen 2023. Tänä aikana kustannukset ovat nousseet eniten voimistelussa ja salibandyssä, joissa hinnat ovat kasvaneet 102–108 %. Näissä luvuissa ei ole huomioitu rahan arvon laskua, joka on samana ajanjaksona ollut 18,5 %. Kun otetaan huomioon, että palkkakehitys on ollut hidasta ja kuluttajien ostovoima heikentynyt, ei tarvitse olla erityinen ennustaja sanoakseen, että tilanne on kestämätön. Esimerkiksi joissain lajeissa kuukausimaksut ovat noin 300–500 €, kun taas puolella palkansaajista tulot verojen jälkeen ovat vain noin 2 000–2 500 €. Tämä tarkoittaa, että jo keskituloisilla perheillä voi olla vaikeuksia ka...
Lähetä kommentti
Lue lisää